VHS Kasetti – Osa 8: Anna
Pena käveli kadulla rauhallisesti, ouija-lauta ja Blu-ray-levy käsissään. Hänen ilmeensä oli tyyni, mutta silmissä oli jotain väärää, jotain mikä ei kuulunut ihmiselle. Hän ei katsonut taakseen.
Kaupunki oli hiljainen.
Hän astui sisään pieneen ravintolaan ja käveli suoraan perälle. Sanaakaan sanomatta hän laski ouija-laudan ja Blu-ray-levyn pöydälle, kääntyi ja poistui.
Kukaan ei kiinnittänyt huomiota.
Ilta kului.
Asiakkaat lähtivät yksi kerrallaan, kunnes ravintola suljettiin. Tarjoilija, Anna, jäi viimeisenä siivoamaan. Hän pyyhki pöytiä väsyneenä, kunnes huomasi ne.
Ouija-lauta.
Ja musta Blu-ray-kotelo.
Anna rypisti kulmiaan.
”Mitähän nää on…”
Hän nosti ne käteensä ja vei kassakoneen viereen, pyyhkäisi vielä pöydät ja sammutti valot.
Sitten hän lähti kotiin.
Heti kun Anna avasi kotinsa oven, hän pysähtyi.
Keittiön pöydällä oli jotain.
Sama lauta.
Sama levy.
Hänen hengityksensä pysähtyi hetkeksi.
”Ei… ei tää voi olla mahdollista…”
Hän otti askeleen taaksepäin ja tarttui puhelimeen.
”Poliisi?”
”Täällä on käynyt joku. Mä en tiedä miten, mutta… joku on tuonut tänne ouija-laudan ja jonkun levyn.”
”Onko mitään viety?” poliisi kysyi rauhallisesti.
”Ei… ei ole viety mitään.”
”Me tullaan tarkastamaan tilanne.”
Hetken kuluttua poliisi saapui.
He tarkistivat ovet, lukot ja ikkunat.
Kaikki oli kunnossa.
Toinen poliiseista vilkaisi lautaa ja levyä, mutta ei koskenut niihin.
”Kaikki näyttää olevan ok”, hän sanoi.
Anna katsoi heitä epäuskoisena.
”Mutta nää—”
Ovi sulkeutui.
Poliisit olivat jo lähteneet.
Ilta pimeni.
Hiljaisuus täytti asunnon.
Anna seisoi pitkään paikallaan, kunnes kääntyi hitaasti kohti pöytää.
Hän ei halunnut.
Mutta jokin pakotti.
Hän avasi Blu-ray-kotelon.
Levy kiilsi mustana.
Anna työnsi sen soittimeen.
Klik.
Play.
Aluksi vain kohinaa.
Sitten kuva alkoi muodostua.
Se oli ravintola.
Sama paikka, jossa hän oli töissä.
Anna tuijotti ruutua.
Kuvassa hän itse pyyhki pöytiä.
”Ei… ei…”
Kuva nytkähti.
Se vaihtui.
Nyt ruudussa näkyi hänen oma kotinsa.
Olohuone.
Sama tila, jossa hän seisoi.
Anna perääntyi.
Hän tarttui puhelimeen.
”Poliisi, tässä videossa on kuvattu mua! Mä olin töissä… ja nyt tää näyttää mun olohuonetta!”
”Me tullaan hakemaan se levy”, vastaus tuli nopeasti.
Anna nyökkäsi, vaikka kukaan ei nähnyt.
Silloin televisio välähti.
Kuva muuttui.
Olohuone.
Tyhjä.
Hetken ajan kaikki oli hiljaa.
Sitten se tapahtui.
Hahmo astui ulos televisiosta.
Musta.
Muodoton.
Ja sen kädessä oli miekka.
Anna ei ehtinyt huutaa.
Yksi nopea liike.
Terä välähti.
Kaikki tapahtui sekunnissa.
Hiljaisuus.
Veri oli poissa.
Huone oli siisti.
Täydellinen.
Hahmo seisoi paikallaan.
Sen muoto alkoi muuttua.
Venyi.
Tasottui.
Ja lopulta…
Se oli Anna.
Täsmälleen.
”Anna” astui rauhallisesti television luo.
Hän otti levyn ulos soittimesta.
Laittoi sen takaisin koteloon.
Ja tarttui ouija-lautaan.
Ovikello soi.
”Anna” käveli ovelle.
Avaus.
Poliisi seisoi ulkona.
”Me tultiin hakemaan se levy.”
”Anna” hymyili kevyesti.
Hymy oli väärä.
Hän ojensi levyn ja ouija-laudan poliisille.
”Olkaa hyvä.”
Poliisi otti ne vastaan.
Tietämättä mitään.
VHS Kasetti – Osa 9: Poliisilaitos
Poliisi käveli autolle ouija-lauta ja Blu-ray-levy käsissään ja avasi takaoven, jonka jälkeen hän laski ne takapenkille varovasti. Hän sulki oven ja lähti ajamaan kohti poliisilaitosta.
Kun hän saapui perille, hän sammutti moottorin ja nousi autosta. Hän avasi takaoven ottaakseen levyt mukaansa, mutta pysähtyi heti. Takapenkki oli tyhjä. Hän jäi tuijottamaan sitä hetken ja kirosi hiljaa, koska oli varma että oli laittanut levyt siihen.
Samassa yksi poliiseista soitti hänelle ja sanoi, että levyt ovat jo poliisilaitoksella ja kysyi miksi hän ei tullut suoraan sisään. Poliisi sulki auton oven ja lähti nopeasti sisälle tarkistamaan tilanteen.
Poliisilaitoksella päällikkö Nurminen ja toinen poliisi olivat jo laittaneet Blu-ray-levyn soittimeen ja alkoivat katsoa sitä. Aluksi ruudulla näkyi pelkkää kohinaa, mutta hetken kuluttua kuva alkoi tarkentua. Kuvassa näkyi sama poliisilaitos ja sama huone, jossa he itse seisoivat.
Toinen poliisi katsoi ympärilleen epävarmana ja sanoi, että tämä on kuvattu täällä. Nurminen ei ehtinyt vastata, koska televisio välähti ja hahmo astui ulos ruudusta. Se oli musta, epäselvä ja sen kädessä oli miekka.
Hahmo liikkui nopeasti ja yhdellä iskulla katkaisi molempien poliisien päät. Kaikki tapahtui sekunnissa. Heti sen jälkeen veri katosi ja huone oli taas siisti kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Hahmon muoto alkoi muuttua ja hetken kuluttua se seisoi paikallaan päällikkö Nurmisena. Toinen poliisi Harri oli kadonnut täysin eikä hänestä jäänyt mitään jälkiä.
Nurminen kääntyi muiden poliisien puoleen ja sanoi rauhallisesti, että levy oli tyhjä. Hän jätti levyt pöydälle ja poistui paikalta.
Poliisi Jouko tuli paikalle ja otti levyt mukaansa. Hän vei ne varastohuoneeseen ja laittoi laatikkoon, jonka jälkeen hän sulki kannen ja lähti jatkamaan töitään.
Kun työpäivä päättyi, Jouko palasi laatikolle ja avasi sen. Laatikko oli tyhjä. Hän kirosi ääneen eikä ymmärtänyt mitä oli tapahtunut, mutta lopulta hän päätti lähteä kotiin.
Kun Jouko avasi kotiovensa ja astui sisään, hän huomasi heti keittiön pöydällä ouija-laudan ja Blu-ray-levyn. Hänen sydämensä alkoi hakata ja hän jäi tuijottamaan niitä epäuskoisena.
Silloin ouija-laudan osoitin alkoi liikkua itsestään ja muodosti hitaasti sanat katso bluray levy. Jouko nielaisi ja otti levyn käteensä, vaikka tiesi ettei hänen pitäisi tehdä niin.
Hän laittoi levyn Blu-ray-soittimeen ja painoi play-painiketta. Aluksi ruudulla näkyi vain kohinaa, mutta hetken kuluttua kuva muuttui ja siinä näkyi hänen oma olohuoneensa.
Jouko seisoi paikallaan ja tuijotti televisiota, kunnes kuva nytkähti ja ruudussa näkyi hän itse seisomassa samassa huoneessa.
Sitten hahmo astui ulos ruudusta. Tällä kertaa se näytti päällikkö Nurmiselta, mutta jokin siinä oli väärin ja silmät olivat täysin tyhjät.
Jouko ehti huutaa mitä helvettiä, mutta hänen puheensa katkesi kesken, kun miekka välähti ja katkaisi hänen päänsä yhdellä nopealla liikkeellä.
Hiljaisuus täytti huoneen.
Ketju jatkui.